Repoketun historiaa

Metsästysmaja

Timoniemen Metsästäjät sihteeri/rahastonhoitajan Kauko Määtän muisteloita 1990 luvun puoliskolta vuoteen 2018 Repoketusta sen rakentamisesta ja rahoituksesta.

Sihteerini aikaiset puheenjohtajat: Kauko Kilponen, Jari Appelgren, Jari Kyllönen, Pentti Pääkkönen, Heikki Tolppanen, Pekka Haverinen, Keijo Kilponen.

Metsästysmaja Myllylampi oli rakennettu talkoo voimin Kekkostien varteen Kiviperän kankaalle, majan hirret oli hankittu Katermasta puretusta talosta. Seura oli tehnyt maanvuokrasopimuksen seuranjäsenen kanssa, jonne maja ja sauna rakennettiin.

Johtokunnan kokouksessa 26.7.1987 on laadittu maanvuokrasopimus Veikko ja Seija Huotarin kanssa. Vaaran ja Reporinteen rajamaille rakennettiin lahtivaja, palvinsauna, kota, halkoliiteri ja puusee. Minulla ei ole tietoa siitä miksi uusi vuokrasopimus tehtiin Reporinteenmaille, vaikka oli olemassa vuokratontti Kiviperässä. Arvelen sen johtuneen sijainnista, koska hirvenmetsästys aloitettiin Timoniemellä valtiomailla 1970 lopulla ja tarvittiin palvinsaunaa ja lahtivajaa.

Aloin seuran sihteerin tehtäviä hoitamaan 1996 tai -97, en muista varmaa vuotta.
Vuonna 1998 Myllylammen vuokramaan omistaja sanoi vuokrasopimuksen irti, hän oli silloin seuran puheenjohtaja. Kirjeellinen irtisanominen tuli sihteerille postissa. Ilmoitin ko. asiasta varapuheenjohtajalle.

Vuonna 1999 ostettiin Seija ja Veikko Huotarilta määräala Reporinteen tilasta, joka oli ennen seuralla vuokramaana. Repokettu nimi, joka jotenkin kuvasi metsästystä tai metsäneläimiä syntyi sellaisen ajatus nimeksi, että eteläpuolella on Reporinne ja pohjoispuolella asukkaat ovat Kettusia, niin nimi voisi olla Repokettu. Soitin puheenjohtaja Pentti Pääkköselle, että olisiko nimi Repokettu, kuului hiljaista hyminää ja arvelin sen tuleen hyväksytyksi.
Maanmittari tuli sitten lohkaisemaan metsästysmajan tilaa Reporinteen tilasta, puheenjohtaja oli tietysti paikalla mukana. Minä olin Kajaanissa, puhelin soi ja puheenjohtaja kysyi, mikä oli se nimi, joka tälle metsästysmaalle laitetaan, olen unohtanut sen, onneksi muistin vielä nimen. Nimeksi päätettiin metsästysmajalle laittaa Repokettu.

Rakennukset siirrettiin Myllylammelta tänne talkoovoimin, osallistuminen talkoisiin oli silloin hyvin aktiivista. Pari kaveria palkattiin työvoimatoimiston kautta rakentamaan Repokettua. Puheenjohtajana oli silloin
Pentti Pääkkönen, hän oli erittäin aktiivinen rakennustyössä.

Kaivo rakennettiin omalle tontille, kaivinkone kaivaessa purskahti valtavasti vettä, että oli kiire saada renkaan paikoilleen, sitä onnea ei kestänyt koivin kauan, koska kaivovesi meni pilalle, kaivoveteen tuli
mangaani. Uusi kaivonpaikka löytyi noin 200 metrinpäästä ja vesi on hyvää.

Sähköverkkoon liittymisestä puhuttiin aika paljon, mutta rahan eivät riittäneet. Vuonna 2005 päätettiin hankkia sähköliittymä, liittymismaksu oli 4900 euroa ja sähköyhtiön kanssa sovittiin että liittymismaksu voidaan jakaa usealle vuodelle.

Oli repokettu, sähköt, kiinteistövero ja muut maksut.
Lainaa otettiin pankista repokettuun kolme kertaa, ensimmäistä lainaa hakiessa sovittiin pankinjohtajan kanssa että taataan henkilökohtaisesti laina. Sitten lähdimme pankkiin ja kun mentiin johtajan puheille, hän sanoi nytkö jo tulitta, hän ei ole kerinyt tehdä vielä mitään valmisteluja. Oli silloinen sellainen puheenjohtaja, että piti tapahtua heti eikä viidestoistapäivä, mutta kyllä sittenkin ne paperit kuntoon saatiin sillä ressulla ja me kirjoitimme nimiä papereihin ja kaikki oli hyvin.

Sitten piti saada rahat lainan ja muihin maksuihin. Kerättiin tievarsien roskia pitkin Kuhmoa aina Sotkamon rajalle saakka ja vähän Sotkamon puoleltakin. Aloitettiin Kuhmon Riistahoitoyhdistyksen hirvikoe vastaanottamiset sekä muita talkoilla hankittuja varoja. Nostettiin jäsenmaksu 50 €. Vuokrasopimukseen UPM mailta meni vuodessa enimmiltään 800 €, onneksi UMP ryhtyi myymään maitaan, joten vuosi vuokrakin laski. Nykyään ei ole yhtään seuralla UPM maita vuokralla.

Kaikista tärkeintä oli, miten saadaan jäsenmäärä nousemaan, että pystytään yllä pitämään Repokettua ja maksamaan siitä aihetuvat kulut. Seuran silloisia sääntöjä luettiin muka tarkasti, eikä oikein yhteistä näkemystä kai ollut, mutta kuitenkin päätettiin, että otetaan jäseniksi seuran alueella olevat mökkiläiset ja vähän muutenkin helpotettiin jäseneksi pääsyä ja liittymismaksu oli ja on 400€. Jäsenmäärä alkoi kovasti nousta 100 jäsenen paikkeille.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on rakennettu lahtivaja, jossa on kylmiö sekä varastorakennus, kokonaan talkoovoimin, jonka on tehnyt suurelta osalta Olavi Raasakka.

Yli viisikymmentä vuotta sitten, kun seura perustettiin, oli varmaan tarve saada metsästysmaita, jotta voitiin yksin aika vapaasti kulkea metsästämässä. Niin varmaan on osin nykyäänkin, mutta suurelta osin seuramme toiminta on yhteistä toimintaa, jossa metsästys ei ole aina pääasia.

Minusta on ollut seuran kannalta erittäin hyvä se, että saatiin siirrettyä metsästysmaja omalle tontille ja rakennettua toimiva kokonaisuus seuran tarpeisiin. Varmaankin jatkossa majaa kehitetään edelleen, tätä kirjoittaessa kuulin, että majalla nyt rakennetaan linnunpönttöjä.

Minulta pyydettiin, voitko kirjoittaa muisteloa seurastamme, koska vuosikokouksessa 2020 tulin kertoneeksi, jotakin menneestä.

Kauko Määttä entinen sihteeri

0 kommenttia

15.4.2020